Suomen tieliikenteen kansallinen tavoite vuodelle 2050 on lähellä nollapäästöjä. Ohjelmassa esitetään, että vuoteen 2030 mennessä kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat yhteensopivia jonkin vaihtoehtoisen polttoaineen, kuten vedyn, kanssa ja vuoteen 2030 mennessä vetyn tankkauspisteitä pitäisi olla noin 20.

Rakennusvaiheessa voidaan käyttää erilaisia ​​EU- ja/tai kansallisia avustuksia. Kuntien ei odoteta rakentavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria tai rahoittavan sen rakentamista. Sen sijaan heitä pyydetään tarvittaessa osallistumaan infrastruktuurin suunnitteluun ja varmistamaan, että se on paikallisesti liitetty muuhun liikenneverkkoon.

Suomi on ollut aktiivinen vetyteknologian kehityksessä. Sekä tutkimusorganisaatiot että yritykset ovat olleet mukana polttokennosovellusten ja vedyn hyödyntämisen kehittämisessä. Kansallinen tutkimusohjelma (2007-2013) mahdollisti erilaisia ​​tutkimus- ja kehitysprojekteja julkisten ja yksityisten sidosryhmien välillä komponenttitasolta sovellustasolle, demonstraatioita sekä arvokasta verkostoitumista julkisten ja yksityisten sidosryhmien välillä.

Kansallinen vetykartta julkaistiin vuonna 2013. Se perustuu pääosin tutkijoiden ja VTT Oy:n asiantuntijoiden tekemiin tutkimuksiin. Vedyn ja polttokennojen kehittäminen on jatkunut kehitystyönä yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja yrityksissä, joissa polttokenno- ja vetyyhteisyrityksen rahoittamien EU-hankkeiden koordinointi on ollut aktiivista.

Italiassa on tällä hetkellä

Vetyhuoltoasemia myytävänä